Vuosi vaihtuu

Toivotamme kaikille rauhallista vuoden vaihdetta ja onnea uudelle vuodelle 2016!

Joulu Lappeenrannassa

Joulun vietimme taas Lapeenrannassa. Aatonaattona satoi vettä , mutta joulu-aatto oli  onneksi sateeton. Lunta ei näkynyt missään, eli vietimme vihreän joulun. Joulusauna lämpesi aattona ja olikin ihana käydä ennen jouluateriaa puilla lämmitetyssä saunassa. Lahjoja emme jakaneet kuin yhden kullekin ja myös koirat saivat omat pakettinsa. Joulu meni rauhallisesti ulkoillen ja nauttien hyvästä ruuasta. Tapanina läksimme sitten kotia kohti ja olihan tuota jo junassa porukkaa. Mukava oli taas tulla kotiin.

Hauhauhauskaa Joulua!

Me lähdemme huomenna Joulun viettoon Lappeenrantaan.

Joulu on jo nurkan takana

Nopeasti on mennyt joulukuu ja ensi viikolla alkaa jouluviikko. Kallavesi ei ole vieläkään saanut jääpeitettä, joten menee ensi vuoden puolelle ennenkuin voi ajatella että pääsisi jäälle. Ihmeellinen on taas ollut tämä alkutalvi. Kerran on ollut lähes -10 astetta pakkasta, välillä sataa lunta ja sitten heti seuraavana päivänä vettä.Saa nähdä tuleeko koko talvi olemaan säiltään tällainen. Nähtäväksi jää myös se tuleeko joulusta valkoinen.

Itsenäisyyspäivä

Sadetta,räntää ja lunta.

Marraskuu on ollut kovin sateinen, vettä on tullut melkein joka päivä eikä aurinkoa ole juuri näkynyt. Koirat on kantaneet ulkoa hiekkaa ja muuta roskaa, niin että siivoamaan on joutunut lähes joka päivä ja tassuja on pesty jokaisen lenkin jälkeen. Nyt sitten viikonloppuna satoi lunta. Ulkona on vaihteeksi valoisampaa kun ollaan koko marraskuu kuljettu pimeässä. Belan kanssa ollaan harjoiteltu hajun etsintää ja ukon kanssa tehty rally-tokoa. Ulkona ollaan metsässä etsitty palloja ja muuten vaan lenkkeilty luonnosta nauttien. Lenkkien jälkeen koirat on syöneet ja köllähtäneet tyytyväisinä päiväunille.

Kotona

Niin vierähti viisi viikkoa Turussa ja torstaina tultiin vihdoin kotiin. Mukava oli olla reissussa , mutta ihana oli päästä kotiin. Syksy oli saapunut Kuopioon ja puut olivat tällä välin pudottaneet lehtensä. Ensimmäisellä lenkillä menimme tuonne rantaan, ikävä oli ollut veden ääreen. Koiratkin juoksi innoissaan veteen ja olisivat varmaan lähteneet uimaan jos olisin veteen kepin heittänyt. Vesi on laskenut kovasti ja pääsimme rantakiviä myöten kulkemaan rantaviivaa myöten. Sää on ollut täälläkin lämmin, mutta kovin märkä. Koirat on joutuneet joka lenkin jälkeen tassupesulle ettei lattiat ihan lainehtisi hiekkaa.

Lappeenrannassa

Tultiin viime torstaina Clintanin kanssa sukulaisiin tänne Lappeenrantaan. Kuukausikin vaihtui marraskuuksi , eikä talvesta ole mitään tietoa. On ollut harvinaisen lämmin ja sateeton syksy. Huomenna lähdetään takaisin Turkuun.

Pikku Ines.

Tänne Turkuun on tullut asustamaan Clintanin pojan Vilin tyttö Ines. Nyt kun ollaan oltu täällä pitemmän aikaa pääsin tapaamaan pikku Inestä. Siinäpä vasta vallaton ja valloittava pentunen. Kävin ensimmäistä kertaa tapaamassa Inestä hänen kotonaan ja tyttö juoksi heti iloisesti suoraan syliin. Kovasti oli tytöllä vauhtia, mutta kun väsy tuli , meni Ines omaan häkkiin nukkumaan. Viime sunnuntaina otin sitten Belan mukaan ja mentiin pienelle lenkille Ineksen kanssa. Hyvin Bela suhtautui Inekseen, mutta leikkimään eivät alkaneet. Hyvä näin sillä Ines on vielä niin pieni. Ines tykkäsi kovastii juosta tätinsä perässä ja hyökkäillä tätiä kohti. Pari kertaa Belan piti ärähtää kun tyttö alkoi hyppimään nenille. Ines on kyllä ihastuttava pentu.Belan kanssa ollaan nyt käyty 4 kertaa nose work tunneilla. Hyvin on tyttö oppinut eukalyptuksen hajun , merkkaa hienosti ja jaksaa tehdä töitä löytääkssen hajun. Motivaatio kohdallaan sanoi kouluttaja.  Laatikkoetsinnästä oleme siirtyneet huone-etsintään ja hyvin menee sekin. Haju on löytynyt joka kerta. Nose work on kyllä Belalle juuri se oikea harrastus.

Ihana Ines

Täti ja veljentyttö

Nose work tunnilla

Metsän siimeksessä.

Turussa vietetään syyslomaviikkoa ja Clintan pääsi siskoni kanssa mökille. Me jäätiin Belan kanssa kotimiehiksi. Ilmat on suosineet syyslomalaisia ja mekin olemme tytön kanssa lenkkeilleet Lausteen metsää ristiin rastiin. Hienoja paikkoja olemme sieltä löytäneet, eilen vastaamme tuli korkea kallio.ja sinnehän meidän piti kiivetä. Bela on kova kiipeilemään kivien ja kallioiden päällä ja minun pitikin välillä toppuutella kun Bela kurkisteli jyrkän reunan yli , josta pudotusta oli monta metriä. Ihan kun Bela olisi ymmärtänyt ettei mamma enää ole kovin ketterä noissa kiipeilyhommissa ja jäi katsomaan pääsenkö minä jyrkimmistä kohdista alas. Metsästä löytyi myös jonkun eläimen koloja jotka kovadti kiinnostivat Belaa. Olisi varmaan työntynyt sinne koloon jos en olisi kieltänyt. Tänäänkin mentiin niiden kolojen ohi ja niiden suulle piti tytön taas mennä haistelemaan. Vaikka olemme lenkkeilleet tuolla metsässä joka päivä niin tänään näin ensimmäisen kerran toisenkin ihmisen siellä kävelemässä. Ei taida moniakaan kiinnostaa metsässä samoilu. Minusta se on ihan paras lenkkimaasto ja koiratkin tykkäävät kovadti siellä juoksennella. Ihana metsä.