Metsän siimeksessä.

Turussa vietetään syyslomaviikkoa ja Clintan pääsi siskoni kanssa mökille. Me jäätiin Belan kanssa kotimiehiksi. Ilmat on suosineet syyslomalaisia ja mekin olemme tytön kanssa lenkkeilleet Lausteen metsää ristiin rastiin. Hienoja paikkoja olemme sieltä löytäneet, eilen vastaamme tuli korkea kallio.ja sinnehän meidän piti kiivetä. Bela on kova kiipeilemään kivien ja kallioiden päällä ja minun pitikin välillä toppuutella kun Bela kurkisteli jyrkän reunan yli , josta pudotusta oli monta metriä. Ihan kun Bela olisi ymmärtänyt ettei mamma enää ole kovin ketterä noissa kiipeilyhommissa ja jäi katsomaan pääsenkö minä jyrkimmistä kohdista alas. Metsästä löytyi myös jonkun eläimen koloja jotka kovadti kiinnostivat Belaa. Olisi varmaan työntynyt sinne koloon jos en olisi kieltänyt. Tänäänkin mentiin niiden kolojen ohi ja niiden suulle piti tytön taas mennä haistelemaan. Vaikka olemme lenkkeilleet tuolla metsässä joka päivä niin tänään näin ensimmäisen kerran toisenkin ihmisen siellä kävelemässä. Ei taida moniakaan kiinnostaa metsässä samoilu. Minusta se on ihan paras lenkkimaasto ja koiratkin tykkäävät kovadti siellä juoksennella. Ihana metsä.