23. syyskuuta 2012

Bela 1 vee

Niin on vuosi vierähtänyt siitä kun Sarrin ja Clintanin pennut syntyivät.
Belasta on kasvanut iso tyttö, taitaa olla himpun verran isäänsä korkeampi, painoa viimeksi mitatessa 15,5 kg. Siro, pitkäkoipinen tyttö hänestä on tullut, voimaa ja vauhtia löytyy. Tyttö kulkee ulkona melkein koko ajan nenä maassa hajuja haistellen. Isä ja tytär ovat kovia riehumaan keskenään.Bela härnää isäänsä niin kauan, että Clintanilta menee hermo ja sitten alkaakin melkoinen ärinä ja purina. Ainakin vielä Bela joutuu isänsä jyräämäksi ja härnäämisen lopputulos on se ,että Bela makaa maassa selällään ja Clintanilla on ote tytön leuasta.Bela haukkuu enemmän kuin isänsä, eikä oikeastaan muutenkaan muistuta luonteeltaan Clintania.Tyttö on todella kiltti, antaa esim. tehdä kaikki hoitotoimenpiteet hienosti vastaan panematta. Hän on myös tottelevainen, jaksaa odottaa ruokakupin ääressä niin kauan kun annan luvan syömiseen.Bela saattaa haistella mitä ruokakupissa on, muttei koskaan aloita syömään ennen kuin lupa tulee.Vieraiden ihmisten suhteen Bela on arka, mutta utelias.Kun ohitamme lenkillä vieraita ihmisiä, Bela usein lähtee heidän peräänsä. Vieraita koiria hän lähestyy varovasti, mutta olisi pian valmis leikkiin.Bela ei ole remmirähjääjä, vaan ohittaa kaikki koirat nätistä.Kaiken kaikkiaan vieraiden koirien ohitukset menevät meillä mallikkaasti molempien koirien kanssa.Clintan enemmän provosoituu jos vastaan tuleva koira ärisee, mutta räksyttävät koirat saavat mennä ohi ilman että kumpikaan heihin suuremmin reagoi. Bela on kova nuolemaan ja pusuttelemaan ,välillä ihan rasittavuuteen asti. Kun tulen kotiin tyttö hyppii, pomppii ja hepuloi aivan mahdottomasti, mutta asettuu käskystä heti istumaan. Belasta on kasvamassa kaiken kaikkiaan todella mukava koiruli ja kunhan ikää tulee lisää itsetunto kasvaa ja nyt niin monet pelottavat asiat unohtuvat.Synttäri aamu oli sateinen ja niinpä lenkkimme jäi lyhyeksi.Bela ei erikoisemmin pidä sateesta, vaikka onkin mahdottoman kova uimari.Eilenkin kun olin tytön kanssa kahdestaan ulkona ja päästin hänet vapaaksi, etsi hän välittämästi ojan jonne olisi mennyt polskimaan, oli nimittäin sen verran syvä oja.Ja saihan tyttö tietysti myös lahjoja: uuden talvimanttelin, tassupyyhkeen ja pallon. No pallo meni tytön ja isän leikeissä heti hajalle, joten se jäi todella lyhytikäiseksi.Aamupalaksi oli tarjolla possun rustoluut .Päivällä on sitten vuorossa maksalaatikkokakku kynttilän kera.
Bela 1 vee

Uusi talvimantteli
Aamupala possunrustoluu
Belan lahjoja

2 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Koiruuspyyhe ja pallo <3 Ihanat :D

Tuija kirjoitti...

Onnea Belalle! Kyllä aika hujahtaa vikkelään.