 |
| nokinenä |
Eilen oli sitten se päivä kun hain Belan kotiin.Sain kyydin Belan veljen Neron omistajilta ja niinpä pennut pääsivät samassa boksissa kotiin asti.Matka meni hienosti ilman yhtäkään inahdusta, tosin läähätystä kyllä kuului, että hieman pentusia jännitti matkan teko.Pihalla teimme pisut ennenkuin tulimme sisään.Bela oli vielä boksissa ja Clintan tuli hyvin varovasti sitä haistelemaan.Kun päästin Belan boksista meni Clintan katselemaan tyttöään keittiön pöydän alle.Bela kierteli asunnossa hyvin rohkeasti, eikä näyttänyt pelkäävän yhtään.Kun Bela meni ihan liki Clintania kuului pientä murinaa ja Bela jätti heti isänsä rauhaan.Yö meni myös ihmeen hyvin, eikä Bela itkenyt juuri ollenkaan.Ulkona olemme käyneet ahkerasti ja tyttö tekee heti pisut kun pääsee ulos ja ruuan jälkeen myös kakkelit.Pisuja tulee kuitenkin sen verran usein, että niitä on saanut korjata useammat lattialta, vielä ei oikein osata tehdä paperille.Bela kuitenkin selvästi ymmärtää ,että tarpeet tehdään ulos.Kova on tyttö leikkimään ja haukkuu ja murisee leikkiessään.Muutamia ihmisiä on tavattu ulkona ja tyttö tekee rohkeasti tuttavuutta. Tästä se alkaa meidän yhteiselo.
 |
turvapaikka
|
3 kommenttia:
Kuinkas siellä huiskii pikkuinen Bela isänsä kanssa? Täällä kotikopilla on hiljaista, kaksi velipoikaa vielä puree varpaitamme. Ärinät ja murinat ovat kovasti vaimenneet kun suurinosa pentusista on jo uusissa kodeissaan.
Rapsuja ja pusuja pikku pallerolle <3
Hyvin täällä huiskii.Bela on aikamoinen veijari ja vauhtia riittää.Lisään kuulumisia blogiin, kunhan saan otettua uusia kuvia.
Tulin vastavierailulle kun en ole pitkään aikaan teidän kuulumisia lukenutkaan! Ja sinullehan on tullut jo aikaa sitten Clintanille kaveri! Muistuttaa kyllä todella paljon Vidaa, tainnut saada värigeenejä Linolta ;)
Lähetä kommentti