Kiroilua ja kyläilyä

Aloitetaanpa ensin tuosta kiroilusta.Koirat ei ole vielä paljoa yhteislenkkejä tehneet, mutta eilen läksimme yhteiselle iltalenkille.Bela hyökkäili aluksi kovasti isäänsä kohti ja yritti saada leikkiin, mutta välillä meni hienosti haistellen matkan varrella olleita hajuja.Oltiin jo melkein kotiovella, kun hieno iltalenkki oli muisto vain.Clintan ja Bela jäivät haistelemaan hangella ollutta mielenkiintoista hajua ja kuulin takanamme jonkun komentavan koiraansa.Katsoin olkani yli ja näin miehen jonka vierellä täysikokoinen saksanseisoja istui ilman hihnaa.No ajattelin ,että koira on miehellä käskyn alla, mutta väärin luulin.Huomasin että Clintan lähti liikkeelle ja ennenkuin kerkesin mitään tekemään tämä koira oli Clintanin ja Belan luona.No Clintan tietysti rähähti kun heidän luokseen yhtä äkkiä ilmestyy vieras koira vapaana.Tuiskaisin miehelle, että ota koirasi kiinni, kun toinen koiristani on pentu, eikä sitä tarvitse vieraiden koirien tulla haistelemaan ja jos koirasi ei pysy hallinassasi niin on syytä pitää se kiinni.No tähän tämä mies tokaisi, ettei minun koirat ole hallinassa ja ovat agressiivisia ja Clintan vielä mielenvikainen kun ärähtää hänen pentukoiralleen.Silloin mulla suoraan sanoen napsahti ja annoin tulla täyslaidallisen sellaista tekstiä, etten viitsi sitä tässä edes toistaa.Joo että minun vikahan se oli että hänen vapaana ollut koiransa tuli minun hihnassa olevien koirien luo ja Clintan ärähti että menehän kauemmaksi. Ja mistähän Clintan olisi mahtanut tietää että se puolet itseään isompi koira on pentu.Mies ei tietysti tehnyt elettäkään ottaakseen koiransa kiinni vaan jatkoi matkaa. Kyllä suoraan sanottuna ei ole monesti niin paljon ottanut päähän. On se kumma että sitä koiraa täytyy ulkoluttaa irrallaan vaikkei se ole millään lailla käskyn alla.Meinasi siinä ihan mennä yöunet.
No tänään oli sitten paljon mukavampi päivä.Mentiin Belan kanssa Guapon veljen luokse.Ensin käytiin metsälenkillä ja sitten mentiin Guapon kotiin.Siellä olikin hulppeasti tilaa ja Bela juoksi aivan innoisssaan tilasta toiseen ja Guapo katsoi ihmetellen keittiön pöydän alta, että mitähän tuo siskolikka oikein tuossa hepuloi.Välillä sitten riehuttiinkin ja kotiin tultua Bela on melkein nukkunutkin koko loppu päivän.Guapo joutui myös korvakarvojen poistoon ja vaikka aluksi minun sylissä vähän yritti laittaa vastaan, antoi lopulta nyppiä korvat.Ja niissähän olikin karvaa, aivan kuin isällään pienenä.Ensi viikolla vielä tavataan Guapo, ennenkuin me lähdetään kolmeksi viikoksi Turkuun.